Moikka kaikki ! :)

Okei, eli joo. Mulle tuli ehdotus että tekisin itestäni jonkinlaisen postauksen ja sit ajattelin tehä :) Eli kerron jotain itestäni ja tästä saattaa tulla aikalailla pitkä, mutta yritän tehdä tekstit sillai, että kertoisin lyhyesti.

Oon 17, mut täytän elokuun 24. päivä 18 ja sitä päivää mä odotan ! Harrastuksiin kuulu tanssi, aika monenlainen laji, että jos kiinnostaa nii kyselkää sitten enemmän. Asuin ennen jyväskylässä, tädilläni oikeiden vanhempien kuoleman takia ja siellä minulla oli koira :) Lisäsin siitä kuvankin viimepostauksessa. Oon aika sosiaalinen ja tykkään tutustua uusiin ihmisiin, mutta musta löytyy se ujokin puoli :) Tykkään pitää paljon hauskaa kavereidenkans ja sillai :) Kai se bailaus on sit vaan mun juttu, tai jotain sinnepäin. Oon kokenu paljon, niiku varmasti moni muukin mutta se miten puran mun kokemukset, on kirjottaminen. Oon kirjotellu pienestä lähtien, lähinnä vain päiväkirjoihin. Kaippa mä siks nyt alotin kirjottaa blogiakin. Mulla on uusperiaate, että se mitä joskus tapahtu tapahtu sillon eikä nyt, nyt eletään tätäpäivää eikä eilistä, eli en muistele vanhoja enkä todellakaan tuomitse ihmisiä kuulemani mukaan tai ellei se ihminen ole tehnyt jotain mulle, mutta oon tosi helppo antaa anteeksi. Ehkä vähän liiankin, koska siitä on kärsitty tulevaisuudessa. Mutta oon ihan kiva ja ehkä vähän tempperamenttinenkin ihminen. Mutta jokaisessa ihmisessä on huonojakin puolia ja ehkä munki täytyy mennä sen verran itteeni ja kertoo nekin, mutta ne liittyy menneisyyteen :)

Mulla oli tapana purkaa mun pahaolo muihin ihmisiin, loukkaamalla tai jollain muulla tapaa. Mä varastin ennen, mutta vain kaupoista ! Ja siitä tuli tapa, kun siitä ei jääny kiinni. Mutta kiinni jäin sitten vuosien jälkee ja sain kyllä opetuksen. Syy miks varastin oli varmaankin se, että halusin pahanolon pois ja sen tilalle jotain uutta ja valitsin jännityksen.

Olin ennen tosi suosittu ja omistin tosi paljon kavereita, mutta puhuin omista kavereistani pahaa ja loukkasin muullakin tavalla, vaikka ne eivät olleet tehneet minulle mitään ja myös keksin paljon asioita päästäni, että mä saisin huomioo ja sitähän mä paljon sainkin !

Tulevaisuudessa mä siitä kärsin ja ensimmäisen kerran mä kärsin siitä 2 vuotta sitten kun kaverit tekivät saman mulle, mutta hiukan rajummalla tavalla ja annoin anteeksi melkein heti, vaikka he tekivät paljon pahemmin kuin minä ja syyttä, koska en ollut enään semmonen. No loppupeleissä mulle toistettiin uudestaan ja uudestaan samajuttu ja aina annoin anteeksi ja uskoin, että ihmiset muuttuu, koska olin itse muuttunut ajan myötä vaikka siihenkin meni aikaa.

Mutta nyt vähänaikaa sitten, menetin kaikki entiset kaverini tyhmän virheen takia minkä myönsin tekeväni, mitä en ole ennen myöntänyt. Tai siis en ole ennen myöntänyt virheitäni itse. Tajusin nyt kun sellasetkin ihmiset joille en ole tehnyt mitään on mulle selkänsä kääntäny ja aiheuttanu paljon huonoa, ei ole mun oikeita ystäviä. Eikä mua enään edes kiinnosta. Mua vaan ärsyttää se miten annoin itteni niiden pompoteltavaks.

Eli ne mun entiset kaverit aikoo kostaa mulle kaikki mun menneisyyden asiat, joka on väärin ! Oon niistä jo kerran kärsinyt, miksi sitä pitää jatkaa ? 

Mulla on kumminkin nykyisin uusia ja ihania kavereita ja mulle menneisyys on menneisyyttä ja mun pitää nyt tällähetellä keskittyä lähinnä omaan hyvinvointiin eikä muiden, sillä minulle todettiin masennus ja epäillään kilpirauhastautia. Onneksi ei kuitenkaan mitään vaarallista. Mutta jokainen ihminen voisi miettiä, että mitä ne sanoillaan aiheuttaa. Mä tein virheen, pyysin anteeksi ja kerroin virheeni, miksi sitä enää täytyy kostaa tai jatkaa ? No se mitäopin, ihmiset on erillaisia.

Nyt kuitenkin voin ihan hyvin ja käyn säännöllisesti juttelemassa ja annan itselleni aikaa toipua ja yritän olla välittämättä muista puheista. Saan hirveesti virtaa ja tukee mun uusilta ystäviltä, joihin en nyt täysin luota tapahtuneiden takia, mutta kyllä sen huomaa että erillaisia ihmisiä he ovat, koska seurakin on ihan erillaista ja luottamus kasvaa aikanaan :) Jatkossa aion vahvistua ja uskaltaa ilmaista mielipiteeni ja toivon saavani itseluottamusta sen verran, että uskaltaudun taas tanssimaan. Koska lopetin tanssin tässä vähänaikaa sitten, tapahtuneiden takia.

Mutta tässä nyt jotain musta ja niikun sanoin tekstistä tuli pitkä :D Mutta se mitä toivon ihmisiltä jatkossa on se, että osaa antaa anteeksi, ei helposti mutta kuitenkin että osais jotenkin, eikä vihottele ikuisesti koska siitä ei seuraa kun ongelmia muille ja itselleen :) Nyt olkaa hyvä tästä ja laittakaa ihmeessä niitä ehdotuksia jos haluutte :) Muhun saa myös tutustua tavalla kuin toisella.

Heippaaaa & kiva jos luet blogiani !