Sorgens

Hurjan pitkä aika siitä kun viimeks kirjotin. Mutta tässä on nyt ollu kaikkea ja videota en voi tehdä, missä vastaisin kysymyksiin, koska tää ei lisää sitä. Mutta enspostauksessa vastaan kysymyksiin kirjoittamalla. En tiiä mitä  kirjottaisin, en tiiä mitä tekisin. Oon hukassa ja täysin väsyny tähän kaikkeen. Mutta huomista postausta odotellessa !

Moikka kaikki raksut

Nukuttaa ihan tajuttoman paljon, mut ajattelin nyt silti postailla ku en oo tänään kirjotellu, enkä kyllä tehny oikein mitään muutakaan. Aamulla, eli siis perjantai aamuna en jaksanu herätä kouluun joten jäin nukkumaan. Heräsin siinä 12 aikaa syömään ja yritin sitten vielä nukkua, mutta ei nukuttanu, joten loikoilin sängyssä ja kattelin telkkaria :)  Käynnistinki koneen ja juttelin skypessä kaverinkans, myöhemmin se ja mun toinen kaveri tuli käymään täällä meillä ja oli kyllä kiva nähä ihmisiä ! Nyt illan mittaa katellu telkkua ja jutellu mun parhaankaverin kans. Huomenna suunnitteilla olis mennä jyväskylään, jos vaan keksin jotain tekemistä itelleni ja ensviikonloppuna meenkin tädilleni ja sillonhan onki pääsiäinen ! Kukaan ei vissiin aijo virpoa ? Jos aikoo niin pistäkää kommenttia !

Ainiin, mulle tuli viestiä missä kysyttiin kysymyksiä ja pyydettiin tehdä videoo. En tykkää noita videoita tehdä,  koska kirjottaminen on se mun juttu mut jos mä poikkean ja nyt teen videon :) Eli pistäkää kysymyksiä tuohon alas nii lukasen ja vastaan. Mut jos sieltä lähetää heittää ilkeyksiä nii nimi siihen kommentin mukaan niin nään kuka tykkää musta niin paljon. Koska naurettavaa anonyyminä alkaa haukkumaan :) 

Mut nyt hyvää yötä ihmiset (=

Tos mun paraskaveri Aksu ja sen koiruus. Aksulla on tänään nimpparit c: <3

Toivottavasti muistan et lopussa kiitos seisoo

Pitäiskö mun olla ylpee itestäni, että mä en luovuttanut ?

Pahimmasta helvetistä selvitty

Viimesetkin sovinnot hiottu ihmisten kanssa .. on niitä vielä muutama. Mutta periaatteessa, mua ei edes kiinnosta. Oon selvinny pahimmasta, ainakin osittain. Oon päässy parempaan vauhtiin elämässä ja tuntuu kun nousisin ylämäkeen nytten pitkän alamäen jälkeen. Viimeyö oli ensimmäinen yö, kun sain nukkua ilman itkua ja pelkoa, että seuraavana aamuna pitää taas mennä kouluun. Nukahdin ilman itkua, heräsin hymyillen ja hyvillä fiiliksillä kouluun, mutta kun saavuis tunnille .. yllätysyllätys 12 aikaan vasta, niin ilmoitetaan, että koulu on loppunu juuri, joten menin istuskelemaan aulan sohville. Mietien meilessäni sitä, miten kuvaisin tätä mennyttä kolmea kuukautta, mitä haluaisin sanoa vielä ihmisille.

''Pienestä asti, menny läpi harmaan kiven. Monesti kaatunu ja tehny virheitä.

Ikinä en luovuta, enkä ikinä myöskään lannistu.

Minne tää tievie, miltä tää tie tulee näyttää, sitä ei voi ennustaa vielä.

En syntyny tähdeks, enkä sitä väitä olevan. 

Oon vaan tyttö, joka yrittää todella ja pakko sanoa, että nää kokemukset

parhaiten mua on opettanu.

En oo kenellekkään hyvä esimerkki, joskus päässy sammakoita suusta

Välillä meno kaivannu hieman jarrutusta, mut mä elän nyt elämääni täysil,

miten tässä käy sit, niin käy sit niin.''

Nyt en voi muuta kun huokasta helpotuksesta, että mä selvitin siitä helvetistä, mikä tuntu ikuisuudelta. Päivät meni hitaasti ja yöt sitäkin hitaammin. Mä tajusin kaiken tän aikana, että vihas jotkut ihmiset ketä tahansa kuinka paljon vaan, jos se ihminen ei oo mulle tehnyt mitään, mä en sitä tuomitse. En haluu jättää ketään yksin, en kenenkään kokevan samaa olotilaa mitä mä kestin. Oon aiheuttanu ihmisille entisillä teoillani paskaa, mutta mun teot ei oo mitään tähän verrattuna. Mua rangaistiin pahasti menneistä, ehkä liiankin pahasti. Välillä mietin oliko tää kaikki mulle oikeesti ihan oikein. Jos mun tukena ei olis pysyny ja ollu se yks ja sama ihminen koko ajan, mä olisin käyttäny tilaisuuden hyväksi ja luovuttanu mun elämän.

'' Emmä olis jaksanu tätä yksin, siks oikeet ystävät ympärillä vieläkin.

Tukemas, et jaksan aamulla herätä.''

Nyt mä jatkan elämääni, yritän unohtaa menneet ja antaa itelleni ja myös muille anteeks. Elämä tulossa uusien hyvien ja pahojen kokemuksien kera, mut tätä se elämä on ja elämä opettaa :) Muuta en tän jälkeen osaa sanoo. Tällä hetkellä elämä rullaa joten kivaa kylmää alkukevättä kaikille tasapuolisesti :)

maanantai

Jos kirjottelis pitkästä aikaa. Eli tässä on ollu kauheesti kaikkee sählinkiä. Eli Miika tuli lomille perjantaina, ohoho i like it. Mut joku tuntu sillo iha oudolta. Oli sellanen hassu tunne koko ajan, mut no ajattelin, että ihan sama, tää menee ohi. Ajattelin Miikasta positiivisia asioita, koska niitä siitä löytyy, mut silti .. olo oli ihan sama. Menin perjantaina Miikalle yöks ja olinki siellä sunnuntaihin ja eilen sit miika tuliki meille. No koko tän aamun mä mietin, että mikä helvetti mua vaivaa ?

Mä mietin, et johtuuko mun olo tästä kaikesta. Sain tehtyä sovinnon yhden niistä ihmisen kanssa, mut silti pelko vie voiton ihan 6-0. Mietin, uskallanko enää ikinä luottaa. Ainut, kehen aidosti ja oikeesti luotan on mun paraskaveri. Se tietää musta ihan kaiken ja on ollu tukena asiassa kun asiassa ja ollaan jaettu niin paljon asioita.

Haluaisin kääntää selkäni kaikille menneelle. Mun tekimille virheille ja kaikelle muulle. Haluun unohtaa koko menneisyyden. Mut se ei vaan ole mahdollista. Ja se on hyväksyttävä. Mun tunteet on ihan sekasin kaikesta, mun poikaystävästä lähtien.. vai pitäiskö sanoa entiselle. Ehkä mä en todellakaan oo valmis, tai sit se ihminen on vaan väärä ? Mutta ei, ei se voi olla. Se tuntu niin oikeelta alusta asti, siinä on ihan joku muu, mikä ei vaan hyväksy sitä.

Haluisin läheisyyttä, mut silti olla paljon kavereiden kanssa ja pitää hauskaa. Mutta Miksu on intissä, nään sitä vaan viikonloppusin ja arkipäivät oonki kotona, koska asun niin kaukana kaikesta, niin näkisin kavereita vaan viikonloppusin.

Mut mikä helvetti tekee tästä kaikesta niin vaikeeta ? Mullahan on kaikki hyvin. Tai ainakin tarpeeks hyvin. Ihana paraskaveri ja poikaystävä ja saanu sovittua vähän tätä kaaosta mikä tässä on ollu. Mitä mä vielä tarviin ?

Ehkä mun on aika selvittää pää ja antaa itelleni aikaa, tottua tähän kaikkeen ..

Ja sanoa parisuhteelle heihei ja etsiä ihminen kenen kanssa tunnen oloni oikeeks. Ja siihen saattaa mennä aikaa.

Tosta varmaan huomaa, kuinka sekaisn mun tunteet on. Viikonlopun aikana on tehty muuttu uuteen huoneeseen sen lisäksi, kun on päätä vaivannu noilla asioilla. Jokatapauksessa, huomenna lähettäis leirikouluun, mutta taidan jättää sen väliin, ei oo vaan semmonen olo, että mä olisin valmis lähtee kolmeks päiväks jonnekkin metsänkeskelle. Lisäks, emmä tiedä. Tuntuu et ehkä parempi yrittää opiskella ja ajatella jotain muuta kun parisuhteita. Mut nyt lopettelen ja otan iisisti tän loppuillan. 

Heippahei :)

Mua ei kiinnosta teidän vammailut,

Mikä sai sinut puuttumaan mun elämään ? Miks aina minä, miks sä et voi ikinä tehä väärin ? Sun sanat on myrkkyä ja uhkaat katkoo mun jalat. Liikaa kavereita seläntakana jauhamassa paskaa. Miten tota jaksat ? Vahtaat muita ja etit jokaisesta ne pahimmat puolet. No oma on ongelmasi, mutta pysy poissa mun elämästä. Mä teen mitä täytyy, koska en paljoo anna vaihtoehtoja. Ite soppas keitit, en minä. Luulet vähän liikoja itsestäs. Sä et tuu tätä menoa menestyy ja kato peiliin ja mieti kenen syy, EI MUN. Se vika löytyy sun korvien välistä. En oo niin tyhmä, mä tiedän kyllä tän pelin. Mä olen mitä olen ja aion olla siihen asti kunnes kuolen. Oon täynnä tätä paskaa ja niitä ihmisiä jotka ei edes oo kokeneet aikoja vaikeita. Se mitä tää peli ikinä onkaan, mä toivon tän päättyvän nopeesti. Oon väsyny

Mä en aio itkee enää yhtään kyyneltä teidän takia. En pelätä yhtäkään päivää, enkä yötä. 

you are my best friend

.. and that is why I said no. Ja tää samaviisu soi mun päässä joka helvetin yö kun yritän mennä nukkumaan.  Ja tällähetkellä musta tuntuu, että tänä yönä ei nukuta. 

.. Tää on niin outoo, koska mulla ei oo ikinä ollu näin hyvää ystävää, varsinkaan joka on poika. Ja samalla poikaystävää joka on maailman ihanin.