maanantai

Jos kirjottelis pitkästä aikaa. Eli tässä on ollu kauheesti kaikkee sählinkiä. Eli Miika tuli lomille perjantaina, ohoho i like it. Mut joku tuntu sillo iha oudolta. Oli sellanen hassu tunne koko ajan, mut no ajattelin, että ihan sama, tää menee ohi. Ajattelin Miikasta positiivisia asioita, koska niitä siitä löytyy, mut silti .. olo oli ihan sama. Menin perjantaina Miikalle yöks ja olinki siellä sunnuntaihin ja eilen sit miika tuliki meille. No koko tän aamun mä mietin, että mikä helvetti mua vaivaa ?

Mä mietin, et johtuuko mun olo tästä kaikesta. Sain tehtyä sovinnon yhden niistä ihmisen kanssa, mut silti pelko vie voiton ihan 6-0. Mietin, uskallanko enää ikinä luottaa. Ainut, kehen aidosti ja oikeesti luotan on mun paraskaveri. Se tietää musta ihan kaiken ja on ollu tukena asiassa kun asiassa ja ollaan jaettu niin paljon asioita.

Haluaisin kääntää selkäni kaikille menneelle. Mun tekimille virheille ja kaikelle muulle. Haluun unohtaa koko menneisyyden. Mut se ei vaan ole mahdollista. Ja se on hyväksyttävä. Mun tunteet on ihan sekasin kaikesta, mun poikaystävästä lähtien.. vai pitäiskö sanoa entiselle. Ehkä mä en todellakaan oo valmis, tai sit se ihminen on vaan väärä ? Mutta ei, ei se voi olla. Se tuntu niin oikeelta alusta asti, siinä on ihan joku muu, mikä ei vaan hyväksy sitä.

Haluisin läheisyyttä, mut silti olla paljon kavereiden kanssa ja pitää hauskaa. Mutta Miksu on intissä, nään sitä vaan viikonloppusin ja arkipäivät oonki kotona, koska asun niin kaukana kaikesta, niin näkisin kavereita vaan viikonloppusin.

Mut mikä helvetti tekee tästä kaikesta niin vaikeeta ? Mullahan on kaikki hyvin. Tai ainakin tarpeeks hyvin. Ihana paraskaveri ja poikaystävä ja saanu sovittua vähän tätä kaaosta mikä tässä on ollu. Mitä mä vielä tarviin ?

Ehkä mun on aika selvittää pää ja antaa itelleni aikaa, tottua tähän kaikkeen ..

Ja sanoa parisuhteelle heihei ja etsiä ihminen kenen kanssa tunnen oloni oikeeks. Ja siihen saattaa mennä aikaa.

Tosta varmaan huomaa, kuinka sekaisn mun tunteet on. Viikonlopun aikana on tehty muuttu uuteen huoneeseen sen lisäksi, kun on päätä vaivannu noilla asioilla. Jokatapauksessa, huomenna lähettäis leirikouluun, mutta taidan jättää sen väliin, ei oo vaan semmonen olo, että mä olisin valmis lähtee kolmeks päiväks jonnekkin metsänkeskelle. Lisäks, emmä tiedä. Tuntuu et ehkä parempi yrittää opiskella ja ajatella jotain muuta kun parisuhteita. Mut nyt lopettelen ja otan iisisti tän loppuillan. 

Heippahei :)