kysymyksiä vailla vastausta

Ajattelin nyt tehdä normaalia pidemmän postauksen koska en eilen jaksanut mitään kirjottaa, koska tosiiaan olin kuumeessa ! Sain siis muokattua blogini ulkoasua, jos sen nyt huomaa ! Ihan kiva tuli ja muutan sitä n. kuukauden välein .. jos muutan. Sain haikean fiiliksen lukiessani .. onkos se nyt novellikirjoutus siitä viimevuoden 8 vuotiaan surmasta, missä tytön isä ja äitipuoli murhasivat tytön. Ihan älytöntä ! En voi sietää minkäänlaista perheväkivaltaakaan ja miten tuo tyttö on pystynyt elämään edes isänsä kanssa, oliko se niin peloissaan, että pelkäsi että häntä sattuu enemmän jos hän kertoo jollekkin pahoinpitelystä. Varmasti äidin paikka oli parempi ! Vaikka äiti olikin alkoholisoitunut, mutta parhain tuossatilanteessa olisi ollut lastenkoti tai sijaisperhe tai joku. Tuon tytön kokoaikainen satuttaminen on niin kauhee tarina, että kyyneleet valu pitkin poskea tuota lukiessa. Onko tollanen edes mahdollista ? Miksi sen isä otti sen lapsen vastaan sinne jos ei halunnut sitä. Kuinka sairas pitää olla satuttaiessaan omaa lastaan ! SAIRASTA SANON MINÄ. http://seura.fi/puheenaihe/tiarapainen-tytto/#.UTdliYXB3Kl.facebook
Lukekaa toi ! Varmasti tippa tulee linssiin vähän vahvemmallakin ihmisellä !

samalla oloin miettii suurta ikävää äitiä ja isää kohtaan, jotka asustavat nykyisin tuolla yläpuolella :( Ikävä on kova. Tottakai ikävä on myös muita edesmenneitä sukulaisiani, joita on paljon.

Sitten muihin asioihin. Oon ihastunut .. tosi ihastunut. Oon onnellinen, mut silti mua pelottaa. Mut mikä ? Mua alkaa ahistaa sellanen kokoaikanen lässytys ja viestinlaittelu ja muutenki, johtuuko se siitä ? muttakun ei voi, kun mun tekee mieli kokoajan pistää sille viestiä. Johtuuko tää siitä, että en oo valmis seurustelemaan ? Pakko mun on olla, mun elämässä on tarpeeks hyvin asiat ja paremmaks muuttuu ku saan ton ihanuuden itelleni ja mun erostakin on jo 5 kk. Mitä tää niikun on ? Vai onkohan se siitä, että mä stressaan ihan liikaa kaikista asioista ? .. No en tiedä ja ehkä se selviää, mutta se kultamurmeli tulee ensviikon perjantaina lomille sieltä tappoleiriltä (sanon sitä tappoleiriks, koska sana armeija kuulostaa siltä) 

Mä en käsitä, se on käsittämätöntä. Jokin sussa pudottaa mut tosiaan . Pero estoy muy feliz ahora, porque se trata de ti <3

Nyt en kirjottele sen enempään vaan alan valmistautuu iltapuuhiin et pääsen ajoissa unille ja huomenissa kouluun ! Heihei pupuset :)